Blogi

Hyvinvoinnin ekosysteemistyöskentely ottaa maailmalla ensimmäisiä askeliaan. Olemme vihdoin hyväksyneet, että elämän ylläpitäminen ja säilyttäminen maapallolla vaatii vaikuttavaa toimintaa, jota ekosysteemityöskentely tuottaa. Hyvinvoinnin ilmiö on kuitenkin kompleksinen, joten tarvitsemme laajaa yhteistyötä.

Miten haluan elää, kun olen vanha? Suomessa kärsimme laitosmaisesta tavasta tuottaa tukea. Pahimmillaan laitoskulttuuri voi estää sekä autettavan että auttajan ihmisyyden toteutumisen kaikessa kukoistuksessaan. Hallintorakenteiden sijaan asiakastarpeen pitäisi määrittää palvelutarjonta ja se, miten palveluiden tuottaminen kannattaa organisoida.

Useiden Hyvinvointialueiden strategioihin on kirjattu tavalla tai toisella sote-palveluiden monituottajuusmallin toteuttaminen. Laadukkaiden ja vaikuttavien palveluiden järjestäminen toteutuu parhaiten jatkuvalla vuoropuhelulla palvelun ostajan, palveluntuottajien ja palvelun käyttäjien kesken.

Terveydenhuollon alalla työskentely vaatii enemmän kuin vain ammattitaitoa – se vaatii sydämen, joka sykkii välittämiselle ja arvopohjaiselle johtamiselle. Koti-Medi on esimerkki yrityksestä, joka näyttää, miten arvot ohjaavat toimintaa ja tekevät terveydenhuollosta hyvän ja arvostetun työn yhteiskunnassamme.

Citizen Network Osuuskunta tarjoaa tulevaisuudessa ekosysteemityöskentelyyn, portfolioihin ja näiden johtamiseen liittyvää koulutusta, valmennusta ja konsultointia. Tämä on yksi niistä tavoista, joilla osuuskunta tukee sosiaali- ja terveysalan suotuisaa kehitystä. Pyysimme ekosysteemeihin ja portfolioihin monesta eri näkökulmasta perehtyneen professori Iiro Jussilan haastatteluun aiheesta.

Meidän tulee parantaa sote-alan mainetta. Yksi suurimmista haasteista henkilöstöpulan ratkaisemiseen on sote-alan huono maine Suomessa, joka leviää yhteiskunnassamme kulovalkean tavoin. Negatiiviset mielikuvat ja ongelmien korostaminen heikentävät alan asemaa ja tekevät siitä vähemmän houkuttelevan työnhakijoiden silmissä.

On kulunut kuusi vuotta siitä, kun Euroopan parlamentti yhdessä Euroopan neuvoston ja komission kanssa julkisti Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin ja sen tavoitteet. EU sitoutui tuolloin vuodelle 2030 asetettuihin tavoitteisiin työllisyydestä, osaamisen ja koulutuksen parantamisesta, terveyden suojelemisesta ja köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämisestä.

“Kaikki tapahtuu samaan aikaan! Tulevaisuus tuntuu hähmäiseltä, enkä tiedä mitä minun pitäisi siitä ajatella, varsinkaan tuntea tai mitä pitäisi seuraavaksi tehdä? Kiroan sitä, että minun pitää elää juuri nyt, näiden omien, yhteisöllisten ja yhteiskunnallisten jopa maailmanlaajuisten hyvinvoinnin ongelmien ja tavoitteiden keskellä. Kokien tuskaa, ahdistusta ja epävarmuutta. Kaikki tämä tieto tuntuu niin painavalta ja tekee minusta sekavan. Tuntuu siltä, että en voi vastata aikani haasteisiin ja kantaa aikuista vastuutani. Maailmanlopun uhka vaikuttaa hyvinvointiini, maailmanloppu varmasti.

Hyvä kansalaisuus on yhteisöllisen elämämme perusta. Se määrittää suhteitamme kaikkiin niihin ihmisiin, joita polkumme varrella kohtaamme. Valinnoillamme kansalaisina on vaikutusta myös toisen ja kolmannen asteen yhteyksiimme. Emme pääse keskinäistä riippuvuutta pakoon asioidessamme markkinoilla taikka käyttäessä ääntämme demokraattisissa prosesseissa.

Olemme pian siirtymässä kohti sote-uudistusta ja hyvinvointialueiden konkretiaa. Sote-uudistus on meidän kaikkien yhteinen asia. On hyvä hetki tarkastella sitä, kuinka monitoimijaisesta muutoksesta on kyse ja mitä vaikutuksia uudistuksella on elämääsi ja yhteisöösi. Mitä ohjeita voisin antaa kuntalaisena ja yhteiskunnallisen yrityksen edustajana itselleni ja muille hyvinvoinnin rakentajille?

Merkittävä osa julkisin varoin tehdyistä hyödyke- tai palveluostoista kilpailutetaan. Osuuskuntien keskuudessa on herännyt huoli, että kilpailulain tiukka tulkinta voi pahimmillaan sulkea ne ulos sotepalveluiden tarjoajana. Tämä ei ole kenenkään etu.